Kaulapanta vai valjaat?

Moni ei tule ajatelleeksi, että yleisesti käytetyillä kaulapannoilla voidaan aiheuttaa koiralle fyysisiä ongelmia, jotka hankaloittavat sen elämää.

Panta voi vahingoittaa kaulaa

Pannan nykäisy tai koiran ryntääminen hihnan loppuun aiheuttaa koiran kaulassa nopean ja terävän paikallisen voiman, joka voi vahingoittaa kaulan eri rakenteita. Ihmisillä vastaava voi tapahtua esimerkiksi auto-onnettomuudessa, jolloin sitä kutsutaan whiplash- eli niskan retkahdusvammaksi.

Rakenteet, joita kaulapannan veto voi vahingoittaa, ovat:

Iho

Vaikka koiran ihoa suojaa karvoitus, voi panta kiskoa karvaa, aiheuttaa ihoon mustelmia ja ärsytystä, jopa haavaumia sekä varsinkin kipua.

Lihakset

Koiran niskalihakset kannattavat päätä vaakatasossa ja ovat siksi melko voimakkaat. Kaulan etupuolella on ohuempi lihaspeitto. Kaikkiin lihaksiin voi syntyä pannasta ruhjeita, revähtymiä ja kipua. Kun kaulan alueen lihasten toiminnassa on ongelmaa, se vaikuttaa koko kehoon ja koiran liikkeeseen.

Henkitorvi, kurkunpää ja ruokatorvi

Kaulassa edessä kulkevat rustorenkaista muodostuva henkitorvi (kuvassa 2. numero 4) ja pehmeämpi ruokatorvi (5). Henkitorven alkuosassa kurkunpäässä sijaitsee tärkeä kurkunkansi, joka estää ruokaa menemästä keuhkoihin. Kaulapannan aiheuttama vaurio voi aiheuttaa koiralle hengitys- ja nielemisongelmia, tukehtumista ja kipua, pahimmillaan kuoleman.

Kieliluu

Kaularangan yläosassa, leuan alla, sijaitsevat koiran kieliluut, joiden toiminta voi häiriintyä varsinkin kallon ja ensimmäisen kaulanikaman väliin asetetusta kapeasta pannasta. Tuolloin koiralle voi kehittyä nielemisvaikeuksia ja -kipua.

Kaulanikamat

Koiralla on seitsemän kaulanikamaa ja niiden välissä välilevyt. Kaulapannan nykäisy voi aiheuttaa näiden asennon muutoksia ja sitä myöten kaulan toimintahäiriöitä. Tämä taas vaikuttaa pään asentoon, lihasten toimintaan ja koko kehon liikkeeseen. Lopulta toimintahäiriöt voivat johtaa nivelrikkoon tai välilevynpullistumaan.

Selkäydin ja hermot

Kaularangan sisällä kulkee selkäydin, jossa kulkevat hermot aivoista kehoon. Mikäli kaulanikamien asento on vääristynyt kaulapannan nykäisyjen vuoksi, voivat hermot jäädä puristuksiin, mikä aiheuttaa kipua ja lihasten toiminnan (neurologisia) häiriöitä.

Autonominen hermosto

Kaulan alueella kulkee myös autonominen hermosto, joka säätelee kehon eri toimintoja, kuten sydämen sykettä ja ruoansulatusta. Kaulapannan aiheuttama trauma voi häiritä näiden hermojen toimintaa joko suoraan tai esimerkiksi alueen turvotuksen myötä. Tämä taas voi johtaa esimerkiksi ruoansulatuksen ongelmiin tai hermostuneisuuteen.

Verenkierto

Kaulassa kulkevat myös verisuonet sydämestä päähän eli myös aivoihin ja takaisin sydämeen. Kaulapannan aiheuttama paine voi nostaa aivojen verenpainetta ja silmänpainetta. Pitkäaikaisesti tämä voi aiheuttaa aivojen heikentynyttä verenkiertoa ja glaukoomaa.

Imutiejärjestelmä

Imu- eli lymfajärjestelmä on osa kehon vastustuskykyä. Imunesteen paluu verenkiertoon tapahtuu kaulan alueella. Kaulapanta voi aiheuttaa imusolmukkeiden turvotusta, vaurioittaa imunestetiehyeitä ja sitä kautta alentaa vastustuskykyä.

Kilpirauhanen

Kurkun päällä sijaitseva kilpirauhanen säätelee aineenvaihduntaa, kasvua, keskushermoston kehitystä, sydämen ja hengityksen rytmiä, solujen kehitystä ja mielentilaa. Vaurio kilpirauhasessa voi johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan.

Kateenkorva

Kasvavilla koirilla löytyy kaulalta kateenkorva, jonka tuottamat T-solut ovat olennainen osa vastustuskykyä. Kaulapannan vaurioittaman kateenkorvan T-solutuotanto voi heiketä.

Hyvin istuvat valjaat parempi vaihtoehto

Pehmustetut, hyvin istuvat valjaat, ovat koiralle huomattavasti ergonomisempi vaihtoehto. Valjaiden valinnassa huomioitavia asioita:

• Edessä Y:n keskipisteen tulisi asettua keskelle ja rintalastan korkeimman kohdan alueelle.

• Valjaan ei tulisi olla lapaluun päällä estäen lapaluun liikettä ja hangaten.

• Rinnan ympäri kulkeva osa tulee olla riittävän kaukana kainalosta, jotta se ei hankaa.

• Remmin kiinnityskohdan olisi hyvä olla melko takana rintarangan päällä, ei niskan lähellä.

• Valjaat tulee säätää napakasti istuviksi, jotta kun niihin tulee vetoa, ne eivät liiku ja esimerkiksi nouse kuristamaan edestä, jolloin voi syntyä vaurioita kaulaan.

Vetovaljaat ovat erilaiset ja niiden asettuminen on toisenlainen.

Joustava remmi tai joustinpala remmin ja valjaiden välissä vähentää kiskaisusta johtuvaa voimaa – sekä koiran kehoon että ihmisen yläraajan kautta kehoon. Siksi sellainen lisää valjaiden ergonomiaa sekä koiralle että ihmiselle.

Jos täytyy käyttää pantaa

Jos jostain syystä koiralla täytyy käyttää kaulapantaa, pitäisi sen olla vähintään kahden koiran kaulanikaman levyinen. Tällöin paine jakautuu hieman laajemmalle alalle eikä kohdistu yhtä terävästi tiettyyn kohtaan. Tämä tarkoittaa jackrusselin kokoisella koiralla pannan leveytenä noin 4,5 cm ja saksanpaimenkoiran kokoisella noin 8 cm. Panta saisi olla pehmustettu ja tukeva eli vedon pitäisi kohdistua koko leveydeltä.

Kuristava panta aiheuttaa kaikkia yllä mainittuja ongelmia eikä siitä ole todennäköisesti mitään hyötyä kiskomisen vähentämisessä. Ainoa keino kiskomisen vähentämiseen on väkivallaton, positiiviseen vahvistamiseen perustuva koulutus.

Usein näkee, että panta asetetaan aivan kallon juureen eli kallon ja ensimmäisen kaulanikaman välin. Paikka on erittäin vahingollinen monesta syystä:

• alueella on vain ohut kerros lihaksia, jotka voisivat suojata alla olevia rakenteita

• näillä lihaksilla on tärkeä tehtävä kallon liikuttamisessa ja stabiloinnissa

• pienellä aluella kulkee tärkeitä verisuonia ja hermoja

• kaulalla alueella sijaitsevat kieliluu ja kurkunpää sekä

• alueeseen saadaan pienellä voimalla isoja ongelmia aikaiseksi.

Niin sanottu noutajapanta on myös kuristava panta – ja kyllä, yksi nykäisy autosta noustessa voi riittää aiheuttamaan ongelmia. Eli tilapäinenkin käyttö voi luoda ongelmia.

Entä kuonopanta?

Kuonopannan idea on alun perin kelvollinen, mutta siinä on kaksi ongelmaa. Nopea nykäisy kuonopannasta, joka voi syntyä esimerkiksi kun koira lähtee juoksemaan, voi vääntää pahasti koiran niskaa, mikä taas voi aiheuttaa monia edellä mainittuja ongelmia. Toiseksi kuonopanta asettuu kuonon päällä kohtaan, jossa kallossa on yhden aivohermon haaran (nervus infraorbitalis) ulostuloaukko (kuva 3.). Panta siis voi painaa hermoa, mikä on jälleen kivun tuottamista koiralle.

Näistä syistä hyvin istuvat valjaat ovat aina paras vaihtoehto koiralle – ja joustinpalan kanssa usein myös omistajalle ergonomisempi, koska silloin ei yläraajoihin ja rintakehään tule niin voimakkaita nykäisyjä.

Lisää koiran anatomiasta Koira pintaa syvemmälle -koulutuksissa.

Inspiraationa ja lähteinä käytetty:

Koiran anatomiakirjoja.

Did you ever stop to think about what happens under the collar? -juliste. Sivulta http://www.freedogz.be 24.4.2016.

Kristina Grohmann, Mark J. Dickomeit, Martin J. Schmidt, Martin Kramer. Severe brain damage after punitive training technique with a choke chain collar in a German shepherd dog. Journal of Veterinary Behavior, May–June, 2013, Volume 8, Issue 3, Pages 180–184

Meghan E. Herron, Frances S. Shofer, Ilana R. Reisner. Survey of the use and outcome of confrontational and non-confrontational training methods in client-owned dogs showing undesired behaviors. Applied Animal Behaviour Science 117 (2009) 47–54

Carter, A., McNally, D., Roshier, A. (2020) Canine collars: an investigation of collar type and the forces applied to a simulated neck model. Veterinary Record Published Online First: 17 April 2020. doi: 10.1136/vr.105681