Toivo on 2,5 vuotias punavalkoinen irlanninsetteri. Hyvin energinen ja urheilullinen nuorimies jolla on ollut ikävä ja mystinen ontumavaiva yli puolitoista vuotta. Kipeältä Toivo ei ole kuitenkaan onneksi vaikuttanut missään vaiheessa. Enkä itse ollut kiinnittänyt huomiota ontumiseen ennen kuin olimme näyttelykoulutuksessa ja juoksutin Toivoa jolloin se keventi selvästi vasenta takajalkaa. Seuraavana päivänä varasin klinikalle ajan ontumatutkimuksiin, ja tutkimuksia on jatkettu miltei tähän päivään asti…Kaikki alkoi huhtikuussa 2011 Toivon ollessa 10kk. ja nyt mennään tammikuussa 2013.Klinikalla Toivolta kuvattiin lonkat eikä mitään outoa näkynyt kuvissa. Käynnissä ei ontunut, ravissa ainoastaan. Suositeltiin koirahierojaa, lihakset oli jonkin verran jumissa ja kireät. Muutaman hieronta kerran jälkeen ei muutosta parempaan, hieroja suositteli osteopaattia. Sain ajan Halikkoon. Jotain lukkoja kyllä aukesi, mutta vaiva ei lähtenyt. Suositeltiin eläinfysioterapeuttia, käytiin useita kertoja, välillä näytti jo paremmalta mutta vain pienen hetken. Myös ortopedi tutki Toivon, veikkasi ristisidettä. Kuukausi hillittyä hihnaliikuntaa ja Cartrophen-kuuri. Ei apua. Seuraavaksi keikka Helsinkiin, toiselle ortopedille. Kuvattiin ”koko koira”. Aika yllättävää, ei mitään selkeää vikaa vieläkään! Jatkettiin Cartrophenia, tulehduskipulääkettä sekä keskushermostoon vaikuttavaa lääkettä lisänä. Nyt on semmoiset aineet että pitäisi auttaa. Vaan ei, sama linkkaus jatkui. Ortopedi sanoi että jos se vaan on sen tyyli liikkua. No eihän se voi olla! Omistaja on aika turhautunut.Fyssaria ja hierontaa. Fyssari ehdotti magneettikuvausta. Taas reissu Helsinkiin, tällä kertaa eri klinikalle. Ortopedi tutki ja taivutteli, kipukohtia ei löytynyt. Neurologi teki tutkimuksia eikä mikään viitannut neurologisiin vaivoihin. Sitten fysioterapeutin käsittelyyn, kireitä lihaksia löytyi. Sain ohjeet miten hieron ja venyttelen koiraa kotona. Ohjeiden mukaan kotona toimittiin muutama kuukausi mutta edistysaskelia ei vieläkään tullut. Oli loppuvuosi 2011.Kesä meni uiden ja pyöräillen, Toivo ravasi jotenkuten. Syksyllä käytiin yhden ”poppamiehen” luona joka kyllä osasi ehkä paikantaa ongelmakohtia, mutta ratkaisevaa apua tuoltakaan ei saatu.Loppusyksystä tarjoutui mahdollisuus viedä Toivo Hanna Kivisen vastaanotolle. Sinne siis. Hanna kyseli ja kävi koiraa läpi. Löysi kipukohtia, joita alkoi käsittelemään. SI-nivel melko liikkumaton, T3 vinossa ja sartorius-lihas tiukka. Hanna sai niveliin liikettä ja nikaman suoraksi sekä lihaskin antoi uskomattoman hyvin periksi. Uusintakäynnistä oli puhetta ja sain joulukuulle uuden ajan. Seuraavana päivä ravi oli ehkä parasta mitä koko aikana! Olin varannut jo aikaisemmin ajan toiselle osteopaattista hoitoa antavalle henkilölle, joka tuli Jyväskylään ja vein Toivon myös hänen vastaanotolle. Hän oli hyvin samoilla linjoilla Hannan kanssa ja kiinnitti huomion myös kireään vatsaan. Ennen joulua taas Hannalle, kerroin vatsan kireydestä. Hanna ottikin heti sisäelimet käsittelyyn, oikealla puolella kaikki normaalia. Vasemmalta puolelta Toivo reagoi voimakkaasti kun Hanna käsitteli munuaista. Munuainen on kenties joskus villissä nuoruudessa saanut kovemman iskun ja sen seurauksena saanut muun muassa vatsakalvon kireäksi ja seuraavaksi lihakset. Mahdollista on myös että selkänikama on kiertynyt jatkuvan lihaskireyden vuoksi. Hoitoja jatketaan vielä tulevaisuudessa.
Tällä hetkellä Toivon ontuminen on satunnaista. Liekö sitten lihasmuistissa vielä että jalkoja ei pysty ojentamaan kunnolla. Koskaan ei tullut mieleen minulla eikä kenelläkään Toivoa aiemmin hoitaneella että ongelman ydin saattaisi olla sisäelimessä. Haluan uskoa että syy on löytynyt ja Toivo saadaan vieläkin parempaan kuntoon Hannan avulla!
Terveisin Tiina Nättinen & Toivo Jyväskylästä