Koiran nivelrikon hoito

Vastaanotollani käy paljon nivelrikosta kärsiviä koiria ja nivelrikko eli artroosi onkin varsin yleinen koirien sairaus. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 20 prosenttia yli yksivuotiaista koirista kärsii siitä jossain nivelessä. Nivelrikossa nivelen rustopinta vaurioituu ja nivelen ympärille voi kehittyä ylimääräistä luukasvua. Tämä aiheuttaa rajoittunutta liikelaajuutta nivelessä, kipua ja turvotusta sekä rutinaa nivelestä. Nivelrikko voi vaikuttaa myös nivelen muihin rakenteisiin kuten nivelkapseliin ja lihaksistoon. 

Nivelrikon taustalla  voi olla kehitykselliset tai rakenteelliset tekijät kuten lonkkadysplasia (eli ”löysät lonkat”), kyynärnivelten dysplasia,  osteokondroosi tai traumaperäiset tapahtumat kuten murtumat nivelien alueella tai polven ristisiteen repeämä.  Usein myös operoituihin niveliin kehittyy nivelrikkoa.  Yleisimpiä nivelrikkoniveliä koiralla ovat (eivät yleisyysjärjestyksessä): lonkat, polvet, olka- ja kyynärnivlelet, ranteet ja varpaat. Myös rangan niveliin eli selkään voi kehittyä nivelrikkoa.

Nivelrikko voidaan luotettavasti todeta röntgenkuvista, mutta myös käsin tutkittaessa voidaan lähteä epäilemään nivelrikkoa esimerkiksi koiran kipuilun tai ontumisen perusteella, nivelen liikelaajuuden kaventumisen ja nivelen ”pattiintumisen” perusteella, myös liikkeestä voi tulla rutinoita. Itse olen eniten löytänyt tällaisia epäilyttäviä niveliä varpaista, varsinkin etutassujen varpaista, sekä polvista. Lonkkien nivelrikkoa voi epäillä, jos lonkan liikelaajuus varsinkin ylös taakse on varsin rajoittunut eikä se parane käsittelyllä lainkaan eli silloin syynä eivät ole esimerkiksi lihakset tai ”muut jumit”. 

Jo syntynyttä nivelrikkoa ei saa nivelestä pois (vaikkakin tästä aiheesta on tehty tutkimuksia ja edistytty rustopinnan palauttamisessa jossain määrin). Siksi tärkeää nivelrikon hoidossa on:

1. Kivun hoitaminen eläinlääkärin kanssa ja moniammatillisesti.

2. Painon pitäminen normaalina, jotta nivelille tulee mahdollisimman vähän painoa.

3. Lisävaurioiden syntymisen ehkäiseminen esimerkiksi nivelravinteilla ja rasituksen kohtuullistamisella.

4. Muiden nivelten liikkuvuuden ylläpitäminen, jotta rasitus nivelrikkoiselle nivelelle ei kasva.

Nivelrikkokivun hoito on eläinlääkäreiden tehtävä ja siinä käytetään tulehduskipulääkkeitä ja erilaisia pistoksia, kuten Librela tai Cartrophen. Mikäli näistä ei ole apua tai koira ei siedä tulehduskipulääkkeitä, voi kokeilla myös akupunktiota kivunhoitoon. Monilla asiakkaillani on hyviä kokemuksia säännöllisestä osteopatian ja akupunktion vuorotteluhoidosta.

Nivelravinteista ja niiden näytöstä nivelrikon hoidossa on tehty Suomessa 2019 kattava tutkimus, jonka mukaan omega-3-rasvahappojen käytöstä nivelrikkotulehduksen hillitsemisessä ja kivun hoidossa on vankkaa näyttöä. Vaikutus on todettu EPA:lla ja DHA:lla, joiden on osoitettu vähentävän rustoa hajottavien entsyyminen pitoisuutta rustoviljelmissä, vähentävän nivelnesteen tulehdusvälittäjäaineiden pitoisuutta ja hidastavan nivelrikon etenemistä potilaskoirilla, joiden polven ristiside on katkennut. Omega-3-rasvahappoja pidetään turvallisina valmisteina, mutta ne voivat aiheuttaa koiralle ruuansulatuskanavan ärsytystä.

Myös viherhuulisimpukkatuotteiden tehosta on todettu olevan hyötyä koiran nivelrikon hoidossa, mikä onkin johdonmukaista, sillä se sisältää runsaasti EPA:a ja DHA:ta sekä muita omega-3-rasvahappoja. Myös denaturoimattoman tyyppi II kollageenin (UC-II) tehosta löytyi jonkun verran näyttöä, mutta kolmessa tutkimuksessa neljästä koirien oireet palasivat, kun nivelravinteiden antaminen lopetettiin. Muiden nivelravinteiden, kuten glukosamiinin ja kondroitiinisulfaatin, MSM:n (metyylisulfonyylimetaani) tai hyaluronihapon tehosta nivelrikon hoidosta ei ole tieteellistä näyttöä.

Laserterapian hyödyistä nivelrikon hoidossa eli ole vankkaa näyttöä, mutta kokemukseni mukaan laserista saattaa olla pientä hyötyä silloin, kun tulehdusprosessi on meneillään nivelessä. Nivelrikon oireethan vaihtelevat, välillä on oireettomia jaksoja ja välillä enemmän kipua ja liikerajoitetta. Kipuvaiheessa nivelessä on tulehdus meneillään ja laserterapian pitäisi edistää tulehduksen paranemista.

Osteopaatin rooli on lähinnä neljännessä kohdassa eli käsittelyllä pyritään pitämään yllä muiden nivelten liikkuvuutta ja vähentämään lihasjännityksiä, jotta keho muuten pystyy toimimaan niin hyvin kuin mahdollista. Näin rasitus nivelrikkoisille nivelille ei kasva ja toisaalta muut nivelet voivat paremmin mahdollistaa liikkeen. Tämä voi myös vähentää kipuilua, joten sillä voi olla merkitystä myös kivunhoidon kannalta. Mutta mikäli lääkkeellinen tai muu kivunhoito ei ole kunnossa, voi olla, että osteopatiakäsittelystä ei ole pitkäaikaista hyötyä, koska lihakset jännityvät ja liike vähenee kivun vuoksi. Siksi ensisijainen kivunhoito eläinlääkärin kanssa on aina tärkeää.